Saapungin kylän ja Saapungin suvun alkujuuret
Uudisasutuksen levitessä Kuusamoon, saivat myös eri kylät alkunsa. Historiatietojen mukaan ensimmäiset Määtät tulivat Kainuun suunnasta Kuusamoon 1680-luvulla, asettuen Vasaraperälle ja myöhemmin Kuusamon muihin osiin. Samuli (Samuel) Määttä s.1700 oli yksi tulijoista ja hänestä muodostui Saapunki suvun ja asutuksen alkujuuri.
Ensimmäinen asukas oli uudistilallinen Määttä-Saapunki Samuli Tapaninpoika s. 1700 ja vaimonsa Anna Simontytär Kurtti s. 1713. Heille syntyi kolme poikaa ja neljä tytärtä. Pojat Juho s.1735, Tapani s. 1737 ja Simo s. 1743 muodostivat suvun kolme sukuhaara alenevassa polvessa.
Samuli muutti Ristijärveltä Saapunkiin. Rakensi järven rannalle rakennukset harjoittaen erätaloutta. Vuonna 1773 hän katsastutti tilansa uudistilaksi ja näin muodostui Saapungin kantatila n:o 5 joka kuului kirkonkylään.
Samuli luovutti isännyyden toiseksi vanhimmalle pojalleen Tapanille s. 1737, joka muutti v. 1765 sukunimensä Saapunkijärven mukaan Saapungiksi ja näin sai Saapunki sukunimi alkunsa.
Samulin pojista Juho s.1735 muutti Rukajärven Ojalan tilalle ja Simo s. 1743 muutti Suorajärvelle.
Tyttäret Maria s.1746, Riitta s. 1751 ja Marketta s. 1755 muuttivat avioiduttuaan omille tahoilleen. Tytär Anna s. 1749 kuoli lapsena.
Tapanin pojista Sihveri s. 1776 jäi kantatilalle ja veljeksistä Elias Saapunki s. 1803 muutti Mäkelänharjulle. Tilan omistusjärjestelyt muuttuivat. Vuonna 1863 Samulin vanhin poika Juho Taavetti Saapunki muutti Mäkelänharjulle tilanhaltijaksi ja näin saa sukunimi Mäkelä alkunsa.
Kantatilalla asuttiin ja elettiin. Vuosina 1892-1901 tilajakojen jälkeen, velejksistä yksi jää kantatilalle, toinen muuttaa viereen eli Saapunginharjulle ja kolmas Ihana-ahoon.
Autioniemi saa ensimmäiset muuttajansa kantatilalta 1860-luvulla ja Rantakylä noin v. 1920.
Lähde: Esko J Saapunki (2011)
Saapunki sukuseura on julkaissut kirja, joista saat lisätietoja suvuista;
Ervasti Seppo, 1998, Kuusamon Saapungit ja heidän jälkeläisensä.
Ervasti Seppo, 2001, Kuusamon Saapungit ja heidän jälkeläisensä TÄYDENNYSOSA.
Kuusamon Saapungin Määttien ja Ristijärven Unger-Määttien sukulaisuus selvisi DNA-tutkimuksen avulla.
Kurkela Riitta (1/2025)
Simo Määttä- Suorajärven sukuhaara
Saapunki sukuseuran sukututkimus käynnistettiin 1995. Sukututkimukset lähtevät pienestä, niin tässäkin suvussa. Sukuamme tutki tunnettu kuusamolainen historiantutkijaSeppo Ervasti. Alkuvaihe käsitti Saapunki ja sen lähivaikutuksen. tutkimuksen edetessä osoitti yhteydet myös Määttä-sukuun ja myöhemmin kantaisäksi muodostuikin Samuli (Samuel) Tapaninpoika Määttä s. 1700.
Samuli muutti 1700-luvun alukupuolella Ristijärven Putkosjärveltä Saapunkijärven rannalle. Samuli Määtän vanhin poika Juho s. 1735 muutti vuonna 1776 Rukajärven Ojalan tilalle. Nuorin pojista Simo s.1743 muutti puolestaan 1770-luvulla Suorajärvelle kantatila n:o 4 isännäksi.
Seppo Ervasti, Esko Saapunki ja Lea Iso-Möttönen kokoama kirja selvittää Simo Määttä-Suorajärven sukuhaara. Kirjassa esitellään myös sukuhaaran naiset.
Samuel, Simo ja Tapani ja heidän jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa muodostavat sukuhaarat nykypäivään saakka.
Lähde:
Ervasti Seppo, 2010, Simo Määttä-Suorajärven sukuhaara.